Čoahkkáigeassu – Ovttas mii buoridit máilmmi

ON

ON mearkkaša Ovttastuvvan Našuvnnat, ja dat vuođđuduvvui golggotmánu 24. beaivvi jagi 1945. Dat lea máilmmiviidosaš organisašuvdna mas measta buot máilmmi riikkat leat miellahttun. ON galgá geahččat bearrái ja bissehit dáhpáhusaid nu mo olmmošgoddima ja vealaheami. ON šiehtadallá ja čoahkkimastá buot riikkaid eiseválddiiguin. Ovttas sii ásahit lágaid maid buohkat galggašedje čuovvut. Dán láhkai sii geahččalit gulahallat ja buoridit riikkaid álbmogiid eallindili.

ON:s leat máŋga vuolleorganisašuvnna. Muhti mat dain leat olmmošvuoigatvuođa komitea, ILO kommišuvdna ja Dálkkádatpanela. Olmmošvuoigat vuođa komitea goziha ahte olmmošvuoigat vuođaid konvenšuvdnaja mánáidkonvenšuvdna čuvvojuvvojit. ILO konvenšuvdna nr. 169 geahččá bearrái eamiálbmotvuoigatvuođaiguin. Dálkkádatpanela čuovvu mielde ja raportere ON-riikkaide mo dálkkádatrievdan váikkuha máilmmi álbmogiidda ja lundui. Norgga eiseválddit leat geatnegahtton čuovvut ON:a konvenšuvnnaid maid leat dohkkehan (ratifiseren).

NATO, WTO, OECD, EFTA/EEO

... leat riikkaidgaskasaš ovttasbargoásahusat mat ovddidit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu suodjalusa, ekonomiija ja gávppašeami hárrái.

Máilmmiviidosaš eamiálbmogiid organisašuvnnat

Máilmmiviidosaš eamiálbmogiid organisašuvnnat čohkkejit eamiálbmogiid ovddasteddjiid miehtá máilmmi. Doppe sii ráđđádallet áššiid ja hástalusaid mat gusket buot eamiálbmogiidda. Dán láhkai sii ovttas sáhttet politihkkáriidda čalmmustahttit hástalusaid. Norgga eamiálbmot, sámit, ovddastit Norgga dákkár digaštallamiin ja ráđđádallamiin.

Máilmmiviidosaš humanitára veahkkeorganisašuvnnat

Máilmmiviidosaš humanitára veahkkeorganisašuvnnat fállet heahteveahki olbmuide geat gillájit luondduroasuid, nelggiid ja sođiid. Sii leat válbmašat vuolgit iežaset reaidduiguin vaikko gosa máilbmái. Sis leat mielde buot maid olmmoš dárbbaša dasa ahte birget ja eallit. Norggas leat máŋga humanitára veahkkeorganisašuvnna mat leat válbmašat vuolgit go roasut dáhpáhuvvet.