Oseánia – áhidi guovlu
Oseánia lea unnimus buot máilmmi-osiin. Das leat ábit birra juohke sajis, ja danne gohčoduvvo Oseánian, mii mearkkaša ábiid guovlu. Oseánia lea Jaskesábis, mii lea máilmmi stuorámus áhpi. Oseánias leat ollu smávva sullot. Eanemus dovddus leat Papua Ny-Guinea ja Aotearoa/Odđa Selánda. Oseánia juohkáša máŋgga oassái: Austrália, Mikronesia, Polynesia ja Melanesia. Maiddái Hawaii-suolu lea Oseánias, muhto USA oamasta dan. Stuorámus oassi lea Austrália. Doppe leat ollu sát-
- Great Barrier Reef, máilmmi stuorámus korállaguovlu.
- Queenslandas.
tomeahcit, muhto maid dáil rásegguol-banat. Eanáš olbmot ássét stuorra gávg-pogiin rittu guovlluin. Eanadoallit áss-et Austrália siseanamis. Sis leat stuor-ra, viiddis rásegguolbanat gos sávzzat, gusat ja burrut guhtot. Dávjá fertejit geavahit girdiid, biillaid ja heasttaid go guđohit ja čohkkkejit šibihiid.
Oseánias leat eallit mat eai gávdno eará sajjiin máilmmis, ovdamearkka dihte kengurut ja koalaguovžžat.
Oseánia sulluin sáhttá vásihit dákár cielo ja meara ja ás-sat dáluin mat leat huksjeuuvvon guovllu materiálaiguin.
Great Barrier Reefas sáhttá buoččalit ja geahččadit čáppa guliid ja erenoamáš čáppa, ivdnas korállaid.
Mount Wilhelm lea Oseánia alimus várri.
Oseánia
Areála 8 525 989 km²
(5,8 % máilmmi eatnanareálas)
Alimus várri Mount Wilhelm (4509 mbá)
Guhkimus johka Murray-Darling (3490 km)
Stuorámus jávri Kati Thanda/Lake Eyre (9500 km²)
Olmmošlohku 35,7 miljovnna
Eamiálbmogat 2,5 miljovnn
Aboriginnat, Maorit, Melanesit, Polynesit, Mikronesit, Kanaka Maoli, Chamorus
Murray-Darling lea Oseánia guhkimus ja stuorámus johka. Sydney dovddus operagárdin rahppui jagi 1973. Sáttomeahcci Austrálias. Hawaii gullá USA:ii, nu ahte doppe ásset ollu davi-amerihkálaččat. Sii leat huksen stuorra gávpogiid. Hawaiia eamiálbmot lea oktii ráhkadan bácciid mat galget várjalit sin ja baldit eret vašálaččaid bohtimis gádđái. Auckland. Aotearoa/Ođđa Selándda oaivegávpot.
Austrália eamiálbmot gohčodit iežaset aboriginidnan. Sii leat ássan ja eallán Oseánias 50 000 jagi ovdal go eurohpálaččat bohte ja koloniserejedje guovllu. Eurohpálaččat bohte 1700-logu loahpageahčen. Dan rájes leat ollu eurohpálaččat boahtán Austrálii, ja aboriginat fertejedje guoddít iežaset guovllu. Aboriginat jáhkke ahte buot luondduduovdagiiin lea siellu. Sis lea bassi vári masa rohkadallet. Dán váris lea namma Uluru.
Aotearoa eamiálbmogat fas leat maorit. Olles 15 % Aotearoa-álbmogis leat maorit. Sis lea iežaset giella ja kultuvra. Sii leat ássahan sierra maoriskuvllaid ja maorigielaoahpahusa. Aotearoas lea sávzadoallu stuorámus ealáhus.
Oseánia lea okta máilmmi stuorámus biergobuvttadeddjiin. Sii exporteret sihke šibitbierggu ja sávzabierggu miehtá máilmmi. Lassin eksporterejit ulluid.
luondduduovdagiin omd. balsa, johka, vielti, geađgi dahje juoga eará mainnu luondu lea hábmen
Aborigiinalaš čuojaheamen didjeridu. Dat lea bossunčuojažanas mii lea dahkkon guovdnjás muorramáddagis.
Koalagouvža lea Oseánia ealli.
Šibitbiergu lea maid stuorra exportagálvu Oseánias Austrálias leat viiddis giettit. Melanesit Renard sullos, Papua New Guineas. Maoriálbmot hárjehallamin Mau Rakau. Nuorat ohppet geavahit Taiaha. Šávzzat guohtumin Aotearoas/Ođđa Selánddas. Ullu lea stuorra exportagálvu Aotearoas/Ođđa Selánddas. Uluru lea aborigijnnaid bassi várri.