3. Mii lea demokratiija?

Norgga servodat lea demokráhtalaš servodat. Sátni demokratii­ja mearkkaša álbmotstivren. Dat fas mearkkaša ahte buohkat geat ássset Norggas, ovttas mearridit mo Norga galgá stivrejuvvot. Dan sii mearridit go jienastit válggaide. Dan olbmot sáhttet dahkat go sis lea vuoigatvuohta jienastit válggaide. Ovddal go jienastit politihkkáriid, de sii digastallet ja čuvvot ođdasiid.

Demokratiija vuoigatvuođat

Norgga demokratiijas leat muhtin vuodustuvvon vuoigatvuođat buohkaide geat ássset Norggas. Dat leat

• Sátnefriddjavuohta
• Oskufriddjavuohta
• Riektesihkkarvuohta
• Ovttadássásašvuohta
• Searvefriddjavuohta
• Vuodđooahppu
• Oažžut veahki go dárbbaša

Sátnefriddjavuohta

Sátnefriddjavuohta mearkkaša ahte olbmot galget sáhttit friddja cealkit iežaset oaiviliid, ovdamearkka dihtii politi hka ja oskoldaga birra.

Sii galget sáhttit iežaset oaiviliid digástallat earáiguin, ja sii galget sáhttit čállit iežaset oaiviliid sihke internehttii, ávissaide ja eará mediaiin. Sihke dábáláš olbmot ja mediat sáhttet friddja cealkit ránggáskeahttá.

Datte leat muhtin lágat mat ráddjeit dán vuoigatvuođa. Ii leat lohpi rastitlaš cealkámušaid ovddastit, ii ge leat lohpi soaibmat ja áitit earáid. Dan ii leat lohpi njálmmálaččat ii ge čálalaččat. Olmmoš gii dan dahká, sáhttá ránggástuvvot.

Muhtin olbmot bálvalit ja oskot luonddo-ipmiliidda.

Oskufriddjavuohta

Oskufriddjavuohta mearkkaša ahte buot olbmot galget friddja beassat čuovvut dan oskoldaga dahje eallinoainnu mii sijdiide heive.

Ii oktage sáhte sin bággit guđdit dahje čuovvulit muhtin oskkoldaga dahje eallinoainnu. 15-jahkásažžan sáhtát friddja válljet oskuservodahkii dahje eallinoidnui don háliidat gullat. Sáhtát maid dái válljet ahte it háliit gullat makkárge oskuservodahkii dahje eallinoidnui.

Riektesihkkarvuohta

Riektesihkkarvuohta mearkkaša ahte ii oktage sáhte dubmehallot ja biddjot giddagasii ovdal go su ášši lea leamaš dikkiis. Diggi mearrida lea go olmmoš sivaláš vai ii.

Ovttadássásášvuohta

Ovttadássásášvuohta mearkkša ahte buot olm­muin galget leat seammá vejolašvuođat ja vuoigatvuođat servodagas. Olbmot servodagas leat iešguđetlágánat. Muhtimat leat dáččat dahje ruoššat, ja muhtimat leat sámit. Muhtimat leat doaimmashehttemat. Muhtimat leat homofiillat. Nissonat ja albmát maid leat sierraláganat. Buohkat galget beassat váikkuhit servodaga ovdáneapmái ja oassálastit servodaga bargguide, ja beroštumiidis mielde.

Dearvefriddjavuohta

Dearvefriddjavuohta mearkkša ahte buot olbmot servodagas galget friddja beassat searvat servviide, beroštumiide ja politiihkalaš bellodagaide. Dan sii galget sáhttit dahkat balakeahttá ránggástuvvomis ja oaguhuvvomis. Sii galget maid lobaláččat sáhttit čájehit mielaset.

Dás luondddugáhtteníhittu čájeheamen ahte sii vuostálastet badjelmeare guolásteami Sámi rittuin.

Go olbmot ásahit servviid ja politihkalaš bellodagaid, de sii leat mielde hábmenin servodaga ovdáneami. Searvvit ja politihkalaš bellodagat leat stuorra ávkin servodahkii. Dat sáhttet leat mielde fuomášahhtimin beiliid servodagas mat eai leat nu buorit, ja maid ferte buoridit.

Vuodđoahppu

Vuodđoahppu fállo skuvllas dahje eará báikkis, ovdamearkka dihittii ruovttus. Buot Norgga ássiin lea vuoigatvuohta oažžut vuodđoahpu nuvttá. Dan sii galget oažžut 10 jagi. Oahpahus galgá addot oahppoplána mielde maid Stuorradiggi ja Sámediggi leat mearridan.

Buohkat galget oažžut veahki, jos lea dárbu.