Demokratiija • Čoahkkáigeassu

Demokratiija

Demokratiija mearkkaša álbmotstivren. Dat fas mearkkaša ahte riikka ássit mearridit mo ja geat galget riikka stivret. Jos riikka demokratiija galgá doaibmat, de leat riikka ássiin muhtin vuoigatvuođat. Sis leat sátnefriiddjavuohtha, osku-friddjavuohta, ja sii galget oažžut oahpu ja veahki. Sin ii sáhte bidjat giddagassii ovdal go ášši lea dikkis mean-
nuduvvon, ja sii galget sáhttit friddja ášahit servviid mat ovddidit sin beroštumiid. Demokratiijas eai leat dušše vuoigatvuođat, muhto maiddái geatnegasvuođat. Demokratiija ovdána ja doaibmá go olm-
mot dihtet ja čuuvvot iežaset geatnegasvuođaid. Sii galget jienastit válggaide, oahppat, máksit vearu, čuovvut lágaid ja njuolgadusaid, ja váldit ovd-
dasvástádusa iežaset daguin.

Eahpedemokratiija

Muhtin riikkain lea diktatuvra. Dat mearkkaša ahte lea okta, dahje dušše moattis geat stiv-
rejit olles riikka. Doppe eai leat bellodagat maid olm­mot sáht-
tet jienastit. Dikthátor ja su mielbargit ásahit lágaid iežaset oaiivilid mielde, ja riikka álbmot ii beasa leat mielde mear-
rideamen mo riika galgá stiv-
rejuvvot. Sii mearridit maid áviissat ožžot čállit ja makkár prográmmat TV:s ožžot oidnot. Dán láhkai sii háliidit čiehkát iežaset daguid. Sii eai háliit ahte máilmmeservodat gal-
gá gávnnahit mii dáhpáhuvvá sin riikkas. Sii geat eai leat ovt-
taoavvilat politikain ja vigget vuostálastit láhkamearrádus-
aid, sáhttet bidjot giddagassii dahje goddot. Sosiála mediat nu go facebook ja youtube leat dagahan vát­tisvuođaid dikta-
tuvrraide čiehkat vearredaguid ja illástemiid álbmoga vuostá.

Poliithkalaš báhtaread-
djit ja dorvoohccit

Poliithkalaš báhtareaddjit ja dorvoohccit leat olm­mot geat leat gártan báhtarit diktatuv-
rastáhtain. Doppe sii leat áito-
juvvon jos leat cuiggodan stiv-
rejumi, dahje oaivvildan juoga eará go dikthátor ja su mielbar-
git. Ollu báhtareaddjit ja dorvo-
ohccit leat boahtán Norgii. Sii sáhttet ohcat asyla. Jos dan fid-
nejit, de leat sii sisafárrejead-
djit, ja dalle sáhttet ohcat barg-
gu ja bargagoahtit. Sis leat dal-
le seammá vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat go buot eará Norgga ássiin.

diktáhtor son gii stivre dikta-
tuvrra