Dearvvašvuodabálvalus

Leat iešgudetlágan barggut dearvvaš-vuoda suorggis. Jos dearvvašvuodabargit galget iežaset rollas doaimmat bures, de sii galget máhttit sihke sámegiela ja dárogiela bures vai olles riikka álbmogii lea buorre dearvvašvuođafálaldat.

Dearvvašvuodadivššár

Dearvvašvuodadivššáris lea divššodat gieldda dahje suohkana dearvvaš-vuodaguovddážis. Doppe son váldá vuostá buot mánaid geat eai leat vel skuvlii álgán. Dearvvašvuodadivššár fitná muhtimin skuvllas maid. Son galgá geahččat bearrái ahte buot mánaín leat muttágis oaidnu, gullu, allodat ja deaddu. Dasa lassin son galgá boahkuhit buot ohppiid, nu ahte sii eai oaččo váralaš dávddaid. Son galgá maid oahpahit mánaid mo rupmása dikšut, maid borrat ja mo gárvodit ja lihkadit. Muhtimin son hálešta mánaigun ja nuoraiguin dovdduid birra. Buot dát lea nuvttá.

Dearvvašvuodadivššár boahkuha buot mánaid, vai sidjii-de eai bastte váraláš njoammudávddat.

Doavttir

Muhtimin mii buohcát dahje bávččagit nu garrasit ahte dárbbašit doaktáris veahki dearvvasmuvvat. Dalle fertet mannat doaktára lusa. Son iská ja dutká. Jos son ii gávnnat mii lea váttuid, de son sádde min viidáseappot doaktáriidda geat dihtet ollu dan báhcasa birra. Doavtteráiggi ovddas ferte máksit. Mánáid eallin čieža jaji lea nuvttá.

Buohcceviessu

Jos doavttir ii sáhte dikšut buohcci nu ahte dearvvasmuvvá, de ferte buohcceviissui. Buohccebiila boahťá de viežžat su, ja doalvu buohcceviissui.

Buohcceviessus bargat ollu dearvvašvuodabargit iešguđet osodagain. Muhtimat bargat riegádahttinossodagas, earát fas mánáidossodagas ja fas earát vuostáiváldimis. Gávdnojit máŋga dákkár ossodaga iešguđet buohcceviessus. Doppe barget doaktárat ja eará bargit geat dihtet ollu iešguđet dávddaid dahje rumáslahtuid birra.

ja rumáslahtuid birra.

Doavttir ságašteamen pasieanttain.

Hámmárfeasta buohcceviessu.

Bátnedoavttir

Buot mánat galget golmma jagi rájes juohke jagi fitnat bátnedoaktára luhte iskamin báníid. Bátnedoavttir iska ja divvu báníid ráiggiid. Dasa lassin son oahpaha mánáide ja váhneniidda mo sii galget báníid dikšut vai dat bistet guhka. Bátnedoavtterbálvalus lea nuvttá dassá go deavddát 18 jagi.

Bátnedoavttir.

Einar lea buohccebiilavuoddji.

Son gii áigu bargat buohccebiilavuoddjin, ferte hárjehallat ollu vai son diehtá mo galgá heakka gáđjut.

Buohccebiillas leat ollu dávvirat mat dárbbašuvvojit heakka gáđjumis. Das leat sierraid ivdnit, čovggat ja garra jieŋa vai eaŕa jobbeleadjjit ádđejit čáhkkejt ja buohccebiila johtilit beassá buohcevisšui.

Buohccebiilavuoddji

Einar lea buohccebiilavuoddji. Buohccebiilavuoddji galgá leat gárvvis vuoddját viežžat olmuid geat leat garrasit buohccán dahje lihkohisvuodas bártášuvvan. Buohccebiilavuoddji galgá gárvodit dihto biktasiiguin go lea barggus. Sus galgá maid leat sierra biila mas leat dihto ivnnit ja rusttegat. Rusttegat galget leat ávkin olmuid gádjumis jos lea heakkavára. Son galgá máhttit ollu das mo gádjut olmuid ja bisuhit heakka. Son galgá máhttit biilla vuoddjit ja doalvut olbmuid buohccavissui johtilit. Jos lea dárbu, de son ferte bidjat čuvggaid ja jiiena biilii, vai earáit oidnet ja gullet, ja čáhkkejit saji geainnus go son boahtá vuoji. Juohke gielddas dahje suohkanis leat buohccebiillat ja buohccebiilavuoddjit. Buohccebiilavuoddji galgá leat oahpis miehtá gieldda/suohkana ja dovdat buot báikenamaid vai johtilit sáhttá joavdat báiki gos lea geavvan buohcvuohta dahje lihkohisvuohhta.