Media Fapmu Pure text 27-46
Media Fapmu Pure text 27-46
Media fápmu 27
Dán oasis oahpat 27
Mii lea media ja gávpemedia? 28
Mii lea máinnus,
ja mo dat váikkuha olbmuide? 30
Mo šaddá máinnus? 30
Máidnosiid gaskaoamit 30
Mo máinnus váikkuha? 31
Čiegus máinnus 32
Buvttaovddideapmi 32
Beakkálmasat máidnosiin 33
Áslakis lea juoga vuovdit 35
Mo gávpemedia govvida sohkabeallerollaid 41
Mo gávpemedia ja máidnosat
váikkuhit min geavahandábiide 42
Bargobihtát 46
Dán oasis oahpat
Mii media ja gávpemedia lea
Mii máinnus lea
Mo máinnus váikkuha millii ja jurddašeapmái
Mo gávpemedia váikkuha min vuordámušaide, nissoniidda ja albmáide/dievdduide
Mo gávpemedia váikkuha min geavahandábiide ja ruhtadillái
Mii lea media ja gávpemedia?
Media lea latiinnalaš sátni ja mearkkaša: Gasku. Dat leat TV, radio, áviissat, girjjit, bláđit, áigečállagat, smartphone, DVD, bluray, egirjjit, sosiála neahttabáikkit ja eará neahttasiiddut. Visot dát leat oassin min eallimis, iđidis gitta eahkedii, juohke beaivvi. Maiddái dát girji lea media.
Media bokte mii oažžut dieđuid maid dárbbašit ja oahp pat ođđa áššiid. Media čuvge olbmuide áššiid mat eai leat nu buorit servodagas, ja maid politihkkárat fertejit divvut. Dat lea muhtinlágan vákta mii geahččá bearrái ahte politihkkárat čađahit dan maid leat lohpidan. Jos olbmot vásihit eahpevuoiggalašvuođa servodagas, de mediat muitalit dan birra. Mii sáhttit gulahallat ja juogadit govaid, musihka ja dieđuid skihpáriiguin geat ásset nup- pe geahčen máilmmi. Mii sáhttit geahččat TV ja filmmaid goas midjiide heive. Mii sáhttit diŋgot ja oastit gálvvuid maid eat fidne iežamet guovllus.
Muhtin mediat čájehit máidnosiid, filmmaid ja TVráid- duid main sii dinejit ollu ruđa. Dat leat gávpemediat. Gáv pemediat leat fámolaččat ja sáhttet garrasit váikkuhit dasa mo mii árvvoštallat ja oaidnit máilmmi. Dat sáhttet váikkuhit dasa mo mii gárvodit, mo mii láhttet ja makkár gálvvuid mii oastit.
SIDEBAR
Dihtet go?
... ahte Norggas leat golbma stáhtafápmoásahusa.
Dat leat stuorradiggi (láhkaaddi fápmu), ráđđehus ja gonagas (láhkačuovvuleaddji fápmu) ja duopmostuollu (dubmejeaddji fápmu). Muhtimat gohčodit media njealját stáhtafápmo- ásahussan.
Manne nu, jáhkát don?
skihpáriiguin
olbmáiguin
Mii lea máinnus, ja mo dat váikkuha olbmuide?
Máinnus lea almmuhus mii čájeha olbmuide muhtin buktaga maid fidne oastit. Máidnosiid sáhttit lohkat, gullat ja oaidnit juohke medias. Dat oidno ja gullo TV:s ja rádios, bláđiin, áviissain ja interneahtas.
Mo šaddá máinnus?
Fitnodat mii áigu vuovdit buktaga, gávdná muhtin máinnus- fitnodaga dahje máinnusdahkki. Máinnusdahkki pláne mo son galgá oažžut olbmuid oastit dán gálvvu. Son árvvoštallá buktaga ja dan mielde mearrida geat leat buktaga ulbmil joavkkus. Heive go buvtta nuoraide, eamidiidda, bearrašiid da vai vuorasalbmáide? Dasto son hábme teavstta dahje dajahusaid mat muitalit eambbo buktaga birra. Loahpas son mearrida galgá go máinnus oidnot ja gullot TV:s ja rádios, vai galgá go bláđiin, áviissain, seinniin ja interneahtas almmu huvvot.
Máidnosiid gaskaoamit
Máinnusdahkkit geavahit iešguđetlágan gaskaomiid jáhkihit olbmuid ahte sii dárbbašit gálvvu man sii máinnustit. Sii hábmejit logo, nama ja musihka mii geasuha juste dan ulbmiljoavkku masa buvtta lea jurddašuvvon. Olbmot geat máidnosis geavahit buktaga, dahje leat máidnosa neavttá rat, leat čábbát, šođbadat ja movttegat. Govat leat ivdnái, čalbmáičuohccit, hirpmástuhttit ja/dahje suohttasat. Dieđut buktaga birra almmuhuvvojit positiiva sániiguin nu go dearv vašlaš, ođđa, vuogas, nanus, geahpas ja linis.
SIDEBAR
buktaga
Buvtta-buktagat (produkta) leat ávdnasat maid fitno dagat ovddidit ja ráhkadit vuovdemassii. Buvttavuov dima bokte sii dinejit ruđaid. Buvtta sáhttá leat omd biila, peanna, šukuláda, dihtor, biktasat, shampo dahje buot ávdnasat maid mii geavahit beaivválaččat
máinnusdahkki
son gii ráhkada/hábme máid nosa
ulbmiljoavkkus
joavku gii galgá fuomášit ja dovdagoahtit buktaga. dat sáhttá leat: nuorat, albmát, nissonat, boarrásat, nieiddat, gánddat/bártnit, mánát
gaskaomiid
reaidduid
gálvvu
buktaga, ávdnasa
Mo máinnus váikkuha?
Máidnosat váikkuhit min mielaide nu ahte mii oastit bukta- giid. Máinnusfitnodagat dihtet ahte ollu nuorat ja maiddái rávisolbmot háliidit geavahit seammá buktagiid, ja niegadit šaddat seammaláganin go dat movttegis čáppa, šođbes olb- mot geat máidnosiin oidnojit. Dán láhkai máinnusfitnodagat ja gálvobuvttadeaddjit dinejit ruđa.
SIDEBAR
gálvobuvttadeaddjit
sii geat ráhkadit gálvvuid/ buktagiid
Čiegus máinnus
Go mii geahččat máidnosa dahje lohkat almmuhusa, de mii dábálaččat diehtit ahte dát lea máinnus. Mii diehtit ahte almmuhus dahje máinnus lea ráhkaduvvon váikkuhan dih- te min oastit feara maid nu. Dalle mii diehtit ahte mii sáhttit válljet, galgat go diktit iežamet oasuhuvvot.
Muhto gávdno maiddái máinnus maid gohčodit čiegus máinnusin. Go máinnus lea čihkkon, de mii eat dovdda dan máinnusin. Mii eat smiehta ahte muhtimat vigget váikkuhit min. Dalle lea mealgat álkit jáhkkit maid máinnus muitala. Gávdnojit máŋggalágan čiegus máidnosat, muhto erenoamá žit buktagat maid ii leat lohpi máinnustit, leat dávjá čihkkon.
Buvttaovddideapmi
Stuorra fitnodagat sáhttet máksit miljovnnaid kruvnnuid vai besset geavahit iežaset buktaga TVprográmmas dahje film- mas mii ii leat máidnosis sáhka. Dovddus filmmat maid birra buohkat hállet ja vurdet ilbmat kinos, ovdamearkka dihte James Bond filmmain, oaidnit dávjá lahkagovaid rusttegiin maid James Bond geavaha. Dat sáhttet leat govvaapparáhta, mátketelefovdna, biila, dihtor dahje juhkamuš man son juhká filmmas. Buktaga namma dahje logo oidno čielgasit. Sii geat ráhkadit buktagiid, leat máksán filbmadahkkái vai čájehit sin buktaga. Dat gohčoduvvo buvttaovddideapmin. Mii geat geahččat filmma, eat smiehta dát lea máinnus.
Dákkár buvttaovddideapmi lea oalle dábálaš TVráidduin ja filmmain mat čájehuvvojit miehtá máilmmi. Dutkan čáje- ha dovddus kinofilmmain ja TVráidduin, leat bures vuvdon dalá maŋŋá premieara.
SIDEBAR
buvttaovddideapmi ovddidit, fuomášahttit dahje čájehit buktaga dahje pro duvtta gehččiide
ilbmat
boahtit, čájehuvvot
lahkagovaid
zoomejuvvon govat, govat lahka
premieara
vuosttaščájálmas
Buvttaovddideapmi
Stuorra fitnodagat sáhttet máksit miljovnnaid kruvnnuid vai besset geavahit iežaset buktaga TVprográmmas dahje film- mas mii ii leat máidnosis sáhka. Dovddus filmmat maid birra buohkat hállet ja vurdet ilbmat kinos, ovdamearkka dihte James Bond filmmain, oaidnit dávjá lahkagovaid rusttegiin maid James Bond geavaha. Dat sáhttet leat govvaapparáhta, mátketelefovdna, biila, dihtor dahje juhkamuš man son juhká filmmas. Buktaga namma dahje logo oidno čielgasit. Sii geat ráhkadit buktagiid, leat máksán filbmadahkkái vai čájehit sin buktaga. Dat gohčoduvvo buvttaovddideapmin. Mii geat geahččat filmma, eat smiehta dát lea máinnus.
Dákkár buvttaovddideapmi lea oalle dábálaš TVráidduin ja filmmain mat čájehuvvojit miehtá máilmmi. Dutkan čáje- ha dovddus kinofilmmain ja TVráidduin, leat bures vuvdon dalá maŋŋá premieara.
SIDEBAR
buvttaovddideapmi ovddidit, fuomášahttit dahje čájehit buktaga dahje pro duvtta gehččiide
ilbmat
boahtit, čájehuvvot
lahkagovaid
zoomejuvvon govat, govat lahka
premieara
vuosttaščájálmas
Beakkálmasat máidnosiin
Beakkán valáštallit leat dávjá sponsejuvvon ovtta dahje máŋg- ga fitnodagas. Sii ožžot ruđaid fitnodagain vai geavahit fit- nodaga rusttegiid dahje biktasiid main fitnodaga logo lea oidnosis. Dávjá dahket fitnodagat soahpamušaid olles joavk- kuiguin. Dalle fertejit buot valáštallit dan joavkkus geavahit fitnodatmearkkaid biktasiin.
Sponsen lea oalle čielga máinnusvuohki maid ollugat dov- det. Muhto beakkálmasaid sáhttá geavahit máŋgga láhkai máidnosis. Beakkálmasat ja bivnnuhis olbmot sáhttet ovda mearkka dihte oažžut nuvttá buktagiid fitnodagain. Ollu gat sis geat háliidit leat seammaláganat go sii, ostet danne seammalágan buktagiid.
Dáhpáhuvvá maid ahte máinnusdahkkit dutket nuoraid joavkkuid. Sii háliidit gávnnahit geat leat nuoraidjoavk kuid jođiheaddjit. Bivnnuheamos jođiheaddjit dáid joavkkuin sáhttet oažžut valáštallanbiergasiid, gárvvuid dahje mátketelefovnna nuvttá. Dáinna lágiin sii ožžot earáid oastit seammalágan biergasiid dahje telefovnna. Muhto sii gal dieđusge ieža fertejit daid oastit!
SIDEBAR
Dihtetgo?
Norggas ii leat lohpi máinnustit buktagiid mat leat jurddašuvvon mánáide.
Beakkálmasat
olbmot geat dávjá oidnojit mediain, ja geaid buohkat
«dovdet»
soahpamušaid
šiehtadusaid, kontrávttaid
fitnodatmearkkaid
logoid
bivnnuhis olbmot
olbmot geaidda ollugat liiko jit, ja geain lea alla stáhtus servodagas, ja geat leat ollán dahje nákcen, dahje bargan juoidá erneoamaš bures
nuvttá
eai dárbbaš máksit daid ovddas
FÁKTÁSTOBE – MÁINNUS
Máinnus ja márkanastin galgá oažžut olbmuid
oastit dihto buktaga
Sii geat galget márkanastit buktaga, ráhkadit plána.
Dalle sii mearridit
geaid galget sii olahit (ulbmiljoavku) maid háliidit muitalit ( diehtu)
gos áigot máinnustit ( makkár máinnuskanálain)
Máinnus geavaha iešguđetlágan gaskaomiid váikkuhit olbmuid:
Buktaga namma ja logo maid ulbmiljoavku jáhk-
kimis liiko.
Bajilčállagat ja govat mat ožžot olbmuid bisánit ja geahčastit (čalbmáičuohcci)
Leaikkastallan, suohtastallan
Čáppa, movttegis, šođbes olbmot neavttárin Popmusihkka
Positiivvalaš sánit Fáktadieđut
Čájehit buktaga TV:s ja filmmain mii ii leat máinnus (buvtta-ovddideapmi)
Juohkit nuvttá biergasiid beakkálmasaide ja bi-
vnnuhis olbmuide (beakkálmasmáinnus)
FÁKTÁSTOBE – MÁINNUS
Máinnus ja márkanastin galgá oažžut olbmuid
oastit dihto buktaga
Sii geat galget márkanastit buktaga, ráhkadit plána.
Dalle sii mearridit
geaid galget sii olahit (ulbmiljoavku) maid háliidit muitalit ( diehtu)
gos áigot máinnustit ( makkár máinnuskanálain)
Máinnus geavaha iešguđetlágan gaskaomiid váikkuhit olbmuid:
Buktaga namma ja logo maid ulbmiljoavku jáhk-
kimis liiko.
Bajilčállagat ja govat mat ožžot olbmuid bisánit ja geahčastit (čalbmáičuohcci)
Leaikkastallan, suohtastallan
Čáppa, movttegis, šođbes olbmot neavttárin Popmusihkka
Positiivvalaš sánit Fáktadieđut
Čájehit buktaga TV:s ja filmmain mii ii leat máinnus (buvtta-ovddideapmi)
Juohkit nuvttá biergasiid beakkálmasaide ja bi-
vnnuhis olbmuide (beakkálmasmáinnus)
Áslakis lea juoga vuovdit
Áslak lea fuomášan juoidá. Son lea oaidnán dábálaš čázi vuovdimassii buvddain. Danne smiehtai Áslak dien gal sáhttá son maid dahkat. Sus han lea duoldi ája stobu duohken mii ii galbmo ii goassege.
Olbmot gal bohtet oastit mu buhtes čázi, smiehttá Áslak.
Fargga šattan mun jábálaš olmmájin!
Áslak lei diŋgon šelges čađačuovgi bohttaliid poastta mielde. Son manai ja devddii čázi bohttaliid sisa ja bijai daid kássii. Dasto son manai gávpogii dainna kássain ja fállagođii čázi vuovdimassii.
Gullet olbmot, varas ájačáhci vuovdimassii, aiddo devdon bohttaliid- da, čuorvvui Áslak.
Gávpogis ledje dievva olbmot. Sii dopme iešguđet guovlluide. Juohke- haččas lossa puset gieđain gos ledje buot lágan gálvvut nugo láibbit, vuojat, mielkkit, bierggut jna... Ja muhtimis ledje maiddái čáhceboht- talat maid buvddas ledje oastán.
Ájačáhci vuovdimassii, vikkai Áslak ain čuorvut olbmuide, muhto ii oktage bisánan suinna gávppašit, eai ba geahčastan ge sutnje, dušše doamihedje meattá.
Go eahket bođii, de ii lean Áslak vuovdán ii ovttage čáhcebohttala. Son bajidii kássa fas iežas biilii ja vuoddjái.
Mun gal in oro mihkkege čeahpes gávpealmmái gal, smiehtai son vel ja dollii ruoktot.
Soaitá mun ferten háleštit geainna nu guhte máhttá vuovdalit, Niillasis han lea máinnusfitnodat, dadjá Áslak alcces.
Máinnusfitnodagas
Niillas gal áinnas áigu veahkehit Áslaka.
Mun han lean čeahppi márkanfievrridit, lohká son.
Mun máhtán buot mo galgat oažžut olbmuid oastit gálvvu ja leat duhtavaš dainna. Vuosttažettiin ferte ráhkaduvvot plána. Munnos lea dárbu mearridit geasa gálvu galgá vuvdot, mo sin oažžut beroštit gálv- vus ja gos galgá máinnustit. Boađe moai álge! lohká Niillas movttegit. Sus lea miella bargagoahtit dáinna.
Ulbmiljoavku
Gii galgá leat čázi ulbmiljoavku?
Geasa ban áiggut vuovdit iežat čáhcebohttaliid? jearrá Niillas.
Na, buot olbmuide miehtá máilmmi! vástida Áslak. Niillas reaškkiha jitnosit.
Ii fal nu gal, moai fertejetne vuos gávdnat álggos unnit ulbmiljoavkku. Eambbo dakkár erenoamáš joavkku. Mahkáš sii geat jáhkket sii ellet dearvvašlaččat ja geat vuoruhit čázi ovdalgo eará juhkosiid.
Niillas viežžá assás pearpma gos gávdná iskkademiid olbmuid birra geat ná ellet.
Máinnussuorgi lea dahkan ollu iskkademiid mo dákkár olbmot smihttet ja dovdet. Dán dieđu galge moai geavahit go álge márkanfievrrideami, čilge Niillas.
Diehtu
Muhto makkár diehtu lea maid moai áigo juohkit iežame jovkui? jear- rá Niillas Áslakis ja geahčasta sutnje. – Mii lea maid áiggut muitalit ulbmiljovkui?
Áslak snađđesta stuolus.
Hmmm, háliidan ahte sii galget oasit mu čázi dieđusge!
Niillas mojohallá ja dollesta su gihtii. – Ii leat dušše nu gal ahte sii gal- get oastit. Mii fertet muitalit mii lea du čázis erenoamáš. Min diehtu lea ahte du čáhci lea buoremus ja ahte don leat «kuula» go dien jugat. Máinnus galgá oažžut geavaheddjiid jáhkkit dihtui maid letne addán. Lihkus leat eambbo gaskaoamit maid vel sáhttit geavahit váikkuhit ol- bmuid
Namma
Moai álge vuos namain. Mii galgá leat buktaga namma? jearrá Niillas
Namma? Iigo sáhte leat dušše Čáhci? Čáhci han lea maid áiggun vuov- dit, lohká Áslak ja geahččá Niillasii.
Ii ii, šuohkká Niillas. – Moai han áigo hukset dovddus nama. Das galgá leat «kuula» namma. Galgá leat álki muitit. Oažžu áinnas juoga olgo- riikkalaš namma. Juo, mus lea!
Sápmi Aqua!
Logo
Ja de fertejetne ráhkadit logo, lohká Niillas. – Galgá leat dovdomear- ka dahje govastat man lea álki dovdat ja fuomášit. Galgá leat nu ahte ulbmiljoavku dovdá dárbbu oastit du Sápmi Aqua. Muhto moai dárb- bašetne dieđusge muhtima guhte tevdne dien logo.
Máinnusgaskaoamit
Dál fertejetne gávdnat mo máinnustit Sápmi Aqua, lohká Niillas.
Dábálaš vuogit leat pláhkáhat, gihppagat, almmuhusat ja máinnusfilm- mat. Ráhkaduvvojit maiddái ollu máidnosat TV:ii, rádioi ja Internehttii. Mii fertet máinnustit Sápmi Aqua sajiin gos olahit eanemusat iežamet ulbmiljoavkku. Mun evttohan álggos máinnustit pláhkáhiiguin, film- maiguin ja Interneahtas.
Čalbmáičuohcci
Áslak čuovvola Niillasa nuppi latnjii. Uvssas bissáneaba geahččat pláh- káha mii lea seaidnái heŋgejuvvon. Lea issoras stuorra čáhcegoaikkanas- lágan mii lea pláhkáhis.
Mii die lea? jearrá Áslak.
Die lea juoga mii lea čalbmáičuohcci. Čalbmi galgá diesa darvánit ja olmmoš bisánastá geahčastit. Justa nie go don dál dahket! Buot máinnuspláhkáhat galget leat nie, čalbmáičuohcci. Sáhttá leat govva dahje juogalágan govus masa čalbmi darvána. Don várra fuobmájit ahte dát lei čáhcegoaikkanas, muhto issoras stuoris!
Maiddái bajilčála ferte maid leat juoga maid olmmoš fuobmá ja dasa bisánastá. – Mun evttohan moai bidje:
Gaskaoamit teavsttas
Na Áslak, lohká Niillas. – Giella galgá leat nu čielggas ahte dieđu mii addo, galget buohkat áddet. Dasa lassin, teasta galgá maid heivet bu- res ulbmiljovkui. Mii fertet maid geavahit sániid ja doahpagiid maid ulbmiljoavku bures dovdá.
Dalle moai čálle dušše «Sápmi Aqua dahká du fallin», lohká Áslak. Niillas bárdá oaivvi. – Ii fal nie, diet šaddá menddo álki. Moai fertejetne dieđuid heivehit nu ahte šaddá eambbo miellagiddevaš. Lea áibbas de- hálaš mii geavahit positiivvalaš sániid, nugo dearvvaslaš, ođđa, buhtis, vuogas ja bivnnut. Lassin lea dehálaš oažžut dieđuid mielde mii dagaha teavstta dieđalažžan ja duohtan.
Diet gal orru leamen menddo ollu munnje. Mun han háliidan dušše vuovdit čázi, lohká vuollánan Áslak.
Ale heađástuva, lohká Niillas. – Mis leat čeahpes teakstačállit ja govvi deaddjit geat leat juo bargamin áššiin.
Mo gávpemedia govvida sohkabeallerollaid
Media ráhkada gova ja hábme gova servodagas nu ahte mii gáddit buot nissoniin lea hápmi, ja ahte sii gárvodit ja jurdda šit nu mo medias čájehuvvo. Dávjá dat čájeha ahte nissonat beroštit áššiin nu go ruoktu, bearaš, buhtisvuohta, mánát, biebmu, hárjehallan, vuoidasat, earáiguin ovttastallan, vuovt- tat ja biktasat.
Albmáid dahje dievdduid fas media dávjá govve nu ahte sii leat stuorrát, lášmadat, gievrrat ja duostilat. Dávjá sii beroštit huksenreaidduin, valáštallamis ja teknologiijas, dego biillat, skohterat, mátketelefovnnat, giehtadiimmut, dihtorat ja fil- bmen ja govvenrusttegat
Filmmat ja TVráiddut govvidit albmáid dego sii geat suod- jalit ja veahkehit nissoniid ja mánáid, ja hálddašit buotlágan teknologalaš reaidduid. Dávjá albmát geaid mii gávpeme- diain deaividit, leat čeahpit ja jierbmát go nissonat.
Dán láhkai media hukse midjiide vuordámušaid ahte nisso- niin ja albmáin leat sierra beroštumit ja rollat servodagas
SIDEBAR
Huksenreaidduin
omd veažir ja sahá
Albmáid
dievdduid
Gávpemedia
media mii galgá vuovdit ja mii lea dahkkon dan várás ahte mediadahkkit galget dinet ruđa
Mo gávpemedia ja máidnosat váikkuhit min geavahandábiide
Gávpemedia hábme ja ráhkada niehkogova máilmmis. Dat lea dakkár govva mii ii leat duohta. Sii čájehit filmmaid ja TVráidduid main váldorollat ja bivnnuhepmosat leat čábbát, šođbadat, vitmadat, lihkolaččat ja «coola». Dávjá dát sádde juvvojit TV:s juste daid áiggiid go skuvla nohká ja nuorat ollejit ruovttuide.
Fitnodagat mat vuvdet buktagiid, bálkáhit gávpemedia hábmet ja ráhkadit niehkogova máilmmis. Sii háliidit ahte mii galgat oaidnit
sin niehkomáilmmi ja oastit sin buktagiid dainna jáhkuin ja doaivagiin ahte min eallin maid šattašii nu.
Dát váikkuha garrasit ruhtageavaheapmái. Gii bat ii dáhto eallit lihkolažžan, leahkit bivnnut, ođđa áigásaš ja «coola»? Váldorollat ja bivnnuhis nuorat TVráidduin oamastit buot, ja sis eai leat čihkalasat ja vuodjavuovttat. Álo leat maid ođđaseamos bivttas hámit ja buotlágan dávvirat. Máidnosat mat oidnojit bottuin, heivejit dan ulbmiljovkui geat gehččet dáid filmmaid. Dát vuoktashampoo ja duot vuoiddas dahje buvssat ja skuovat sáhttet veahkehit boahtit lagabui niehkomáilmmi, ja šaddat nu mo filbmanásttit.
Dákkár geavahanminstara lea dábálaš olbmuide veadjemeahttun čuovvut. Datte eai buohkat ádde dan, ja sii sáhttet šaddat stuorra velggiid vuollái.
Media lea buorre, ja mii dárbbašit dan diehtogáldun, gulahallamii ja guoimmuheapmái. Muhto dat sáhttá álkit «njáhkat» du millii ja fuomáškeahttá stivregoah tit du jurdagiid, geavahandábiid ja eallinvugiid. Lea dehálaš muhtimin bisánastit ja astat smiehtastit maid ieš oaivvilda iešguđet áššiid hárrái, ja dárbbašan go mun dán gálvvu?
SIDEBAR
Gávpemedia
media mii galgá vuovdit ja mii lea dahkkon dan várás ahte mediadahkkit galget dinet ruđa
geavahanminstara
vuohki mo gevahit ruđa ja gávp- pašit
velggiid vuollái
šaddat velggolaš ruđa, jos lea lonen ja ii sáhttán máksit ruovt tuluotta nu mo šiehtaduvvon
geavahandábiid
geavahanminstara
Čoahkkáigeassu – Media fápmu
Mii lea media ja gávpemedia?
Media mearkkaša gasku. Dat leat iešguđet TV-kanálat, rádiokanálat, áviissat, bláđit, áigečállagat, girjjit, DVD, blu-ray ja interneahtta. Media muitala midjiide dieđuid maid mii dárbbašit, ja sáhttit oahppat ođđa áššiid. Dat čuovvu mielde ja dieđiha jos dáhpáhuvvet eahpevuoig- galašvuođat servodagas. Gávpemedia dine ruđaid go vuovdá ollu máinnusáiggi fitnodagaide mat dáhttot máinnustit muhtin buktaga. Gávpemedia sáhttá váikkuhit dasa mo mii árvvoštallat servodaga ja máilmmi, ja makkár gálvvuid mii oastit.
Mii lea máinnus, ja mo váikkuha dat midjiide? Máinnus lea almmuhus mii galgá olbmuide fuopmášahttit muhtin ođđa buktaga. Máinnus muitala man buorre buvtta lea, ja hástala min oastit dan. Máinnusdahkkit geavahit iešguđetlágan gaskaomiid go hábmejit máidnosiid, vai buvtta galgá vuovdit bures. Gaskaoamit sáhttet leat čáp- pa govat, čáppa, šođbes olbmot, suohttasat, beakkálmasat ja musihkka. Muhtimin govain sáhttet leat máŋga máidnosa, muhto dušše okta lea čielggas. Earát leat čihkosis ja daid mii gohčodit čiegus máinnusin. Dát guoská erenoamážit dakkár buktagiidda maid ii leat lohpi máinnustit. Filmmain, govain ja TV-ráidduin sáhttet buktagat oidnot lahkagovas, ja geavahusas. Dán láhkai fitnodagat ovddidit buktagiid gehččiide. Spon sen lea dábálaš vuohki máinnustit muhtin buktaga. Fitnodagat mákset beakkálmasaide ja valáštalliide ruđa vai sii geavahit sin mearkkaid ja logoid biktasiin, reaidduin ja biillain. Máidnosiid gaskaoamit «njáhket» min mielaide ja mii jáhkkit mii dárbbašit ja dáhttut dan buktaga maid máinnus vuovdala. Dávjá mii oastit buktagiid maid mii oaidnit máidnosis
Mo gávpemedia govvida sohkabealrollaid
Gávpemedia lea mielde huksemin midjiide ovdagáttuid dasa mo nisso- nat ja albmát leat.
Go media čájeha ahte muhtin nisu berošta das makkár su hápmi lea, biktasiin ja vuoidasiin de mii jurddašit ahte dat guoská buot nissoniidda. Dákkár ovdagáttut ja govat «njáhket» min mielaide ja mii vuordigoahtit nie galggašedje albma nissonat oidnot, jurddašit ja láhttet.
Media govvida albmáid dahje dievdduid fas dávjá gievran ja stuorisin, son «beastá» dahje veahkeha nissoniid ja mánáid váttisvuođain. Dákkár govat bissánit min mielaide ja mii jurddašišgoahtit ja vuordigoahtit ahte buot albmát leat dakkárat.
Mo gávpemedia váikkuha min geavahandábiide
Gávpemediat huksejit filmmaid ja TV-ráidduid bokte niehkomáilmmi gos váldorollat ja bivnnuhepmosat leat čábbát, šođbadat, lihkolaččat, ođđaáigásaččat ja coola. Máinnusfitnodagat bardet TV-sáddagiid gaskii máidnosiid mat heivejit dan ulbmiljovkui geat gehččet juste dan TV- ráiddu dahje filmma. Geahččit dáhttot dieđusge leat seammaláganat go filbmanásttit ja ostet ávdnasiid, biktasiid ja eará buktagiid maid sii geavahit. Ollugat čuovvolit dákkár oastin- ja geavahandábiid, muhto dat sáhttá šaddat divrrasin. Muhtimat geavahit ollu eambbo ruđaid go sis leat, ja sáhttet šaddat stuorra velggiid vuollái. Fitnodagat mat vuvdet buktagiid, dinejit ollu ruđa.
Media Fapmu Pure text 27-46
Media fápmu 27
Dán oasis oahpat 27
Mii lea media ja gávpemedia? 28
Mii lea máinnus,
ja mo dat váikkuha olbmuide? 30
Mo šaddá máinnus? 30
Máidnosiid gaskaoamit 30